Miten ministereiksi on päädytty

Ministereiden ja kansanedustajien kyvyt ja taidot ovat vankkojen epäilysten aiheina. Henkilövaihdokset tulevat ensinnä mieleen, mutta helpotusta ei sitäkään kautta olisi nopeasti odotettavissa. Nykyiseen ministeri- ja kansanedustajahenkilöstöön ollaan päädytty pitkän kehityksen tietä. Jo 1980-luvulla oli havaittavissa, että politiikkaan mukaan lähteminen johtui harvemmin halusta muuttaa yhteiskuntaa. Tilalle oli nousemassa ammatinvalinnan näkökulma. Politiikka koettiin ja käsitettiin yhdeksi uravalinnaksi muiden ammatillisten suuntautumisten joukossa. Myöhemmin puoluejärjestöt alkoivat täyttyä väestä, jotka ajattelivat politiikkaa nimenomaisesti työnä ja ammattina. Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan ei ollut enää niin tärkeää. Esiintymiskyvyt ja taktiikkataidot nousivat tärkeämmiksi. Tuorein tekijä nykyiseen tilanteeseen pääsyssä on poliitikkojen ammattikunnan keskinäinen yhteisymmärrys. Puolueet saavat toisilta puolueilta vapaat kädet valikoida omat ehdokkaansa eri tehtäviin, myös ministereiksi. Toisten puolueiden ”sisäisiin asioihin” ei puututa edes valtakunnan hallitusta muodostettaessa. Tässä tekijöitä, joiden vuoksi olemme nyt ministereistä ja kansanedustajista ihmeissämme.