Korpilahti nukkumalähiöksi, Alkio opisto häädettäisiin
Korpilahden johtoportaan väestä koottujen henkilöiden ohjauksessa saatiin jokin aika sitten valmiiksi pari vaihtoehtoista kehittämissuunnitelmaa kirkonkylälle, tai Korpilahden kaupunginosalle. Suunnitelmat perustuvat ajatukseen siitä, että Korpilahti tulisi olemaan nukkumalähiö. Palvelutaso tulisi heikkenemään ja asiointi kyläkeskuksessa tulisi vähenemään. Aivan omanlaatuisensa on kaupungistumisesta innostuneiden vaikuttajahenkilöiden halu häätää Alkio-opisto paikkakunnalta ja käyttää opiston alue pientalojen rakentamiseen.
Suunnitelmista vain toinen sisältää Alkio-opiston hävittämisen. Varsin vakavasti otettava hanke se ei ole, mutta ilmeisesti sitä tarvittiin urbaanimielisten vaikuttajien henkisten paineiden keventäjänä ja Jyväskylän kaupunkilaispoliitikkojen hellyttäjänä määrärahojen myöntämiseen Korpilahden suunnallekin.
Vaihtoehtoisissa tai toisiaan täydentävissä suunnitelmissa on paljon yhteistä. Korpilahdella ei tulla jatkossa tarvitsemaan linja-autoasemaa, vaan valtatien liittymien pysäkin ilmeisesti riittävät. Nukkumalähiöstähän aktiiviväestö ajaa pikkuautolla keskustaan. Valtatieltä kylälle poikkeaville sen paremmin kuin kenellekään muullekaan ei ole varattu parkkipaikkoja kylän keskustassa. Tosin toriksi nimetylle alueelle kai käytännössä muodostuu parkkialue. Sekä autolla liikkuminen että mahdolliset toritoiminnot menevät kyllä monasti sähläykseksi. Parkkipaikkojen tarvetta kylällä toki vähentää se, että päivittäistavarakauppoja kylälle mahtunee enää yksi. Liiketoiminnoille varatulle alueelle mahtuisi päivittäistavarakaupan ohella vain muutamia pikkuputiikkeja tai kioskeja. Nukkumalähiön asukkaat asioivat tietenkin keskikaupungilla tai keskikaupungin reunojen marketkeskuksissa.
Asuntorakentamista kaavaillaan Jyväskylän johtajien toivomuksesta lisää, erityisesti arvokkaiden asuntojen rakentamista. Arvokkuutta ja ainakin rakentamisen ja asumisen kalleutta sisältyy suunnitelmiin. Kirkkolahden rantojen ja pohjukan hetteikköihin rakentaminen tulee maksamaan paljon, samoin koulunmäen mittava louhiminen, jotta Isä-Matintien varteen saataisiin rakennetuksi rivitaloja.
Jos ja kun yksityiseltä puolelta ei suunnitelmien mukaiseen rakentamiseen rahaa löydy, eikä kaupungin syrjimmäiseen kylään tulla sijoittamaan, niin esitetyistä suunnitelmista taitaa varmasti toteutua vain puuston vähentäminen kirkkomäestä ja jokivarresta. Eihän kaupungissa sovi olla puustoa. Samalla voidaan osoittaa omaleimaisuutta, sillä muualla koetetaan puustoa rakennetuilla alueillakin lisätä ilmaston laadun parantamiseksi ja hiilidioksidin sitomiseksi.
Kehittämismalleista on keskusteltu ihmeen vähän. Ehkä paikkakuntalaiset kokevat itsensä voimattomiksi ja toivottomiksi, kun vähemmistön mieleistä Jyväskylään liittymistä ajetaan väkipakolla voimaan. Keskustelua ja vaihtoehtoja silti tarvittaisiin. Millä tahansa Korpilahden ala-asteista voitaisiin oppilastöinä saada parempia ja toteuttamiskelpoisempia ehdotuksia Korpilahden kylän kehittämiseksi kuin melkoisilla kustannuksilla laaditut ”kehittämis”suunnitelmat.
Olli J. Ojanen
--- Tämä on julkaistu myös vekkari lehdessä 13.03.2008
